"Siellähän ne muutkin seisoo, miksi en minäkin" : Kertomuksia ruokajakelussa asioivien ihmisten kohtaamisista

Väisänen, Sanna. ”Siellähän ne muutkin seisoo, miksi en minäkin” Kertomuksia ruokajakelussa asioivien ihmisten välisistä kohtaamisista ja ajatuksista tulevaisuudesta. Helsinki. 55 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Syrjäy-tymisvaarassa olevien hyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen, sosionomi (YAMK) Opinnäytetyö liittyy Vantaan kaupungin, Vantaan seurakuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteiseen hankkeeseen nimeltä Yhteinen pöytä, joka on alkanut pilottina vuonna 2014. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ruoka-avussa asioivien ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita ja miten ne vaikuttavat kokemukseen sosiaalisesta osallisuudesta, lisäksi tavoitteena on kartoittaa ihmisten näkemyksiä heidän tulevaisuudesta. Teoreettinen viitekehys muodostuu syrjäytymisen ja huono-osaisuuden taustoittamisesta. Pääkäsitteinä ovat osallisuus ja yhteisöllisyys. Osallisuudella tarkoitetaan kokemusta ja tunnetilaa, mahdollisuuksia toimintaan sekä toiminta-kykyä. Vertaisista muodostuva yhteisö helpottaa arjen hallintaa ja edesauttaa yksinäisyydestä irtaantumisessa. Opinnäytetyö on laadullinen narratiivinen tutkimus. Aineistonkeruu tapahtui narratiivisten haastattelujen kautta ja havainnoimalla asukastilassa sekä ulko-na ruokajonossa. Haastatteluja oli yhteensä kuusi, yksi haastatteluista työntekijän. Havainnointikertoja oli kuusi ja ne olivat pituudeltaan puolestatoista tunnista neljään tuntiin. Keskeisinä tuloksina selvisi, että ruoka-avussa asioivien väliset suhteet lievittävät yksinäisyyttä, mahdollistavat yhdenvertaisuuden tunteet ja kävijöiden välillä vallitsee keskinäinen huolenpito ja kontrolli. Tiedon välitys koettiin tärkeäksi. Vapaaehtoistyö voi olla mahdollisuus saada kokea itsensä hyödylliseksi. Päihteidenkäyttäjät nähdään joukkona, jota ei hyväksytä yhteisöön, eikä ymmärretä. Tulevaisuudessa ei odoteta muutosta taloudelliseen tilanteeseen, mutta ihmiset ovat sopeutuneet elämäänsä ja nauttivat pienistä asioista, joita elämä tarjoaa. Vertaissuhteet mahdollistavat osallisuuden kokemuksen, mutta yhteiskunnallisella tasolla osallisuus ei mahdollistu. Tiedonkulkua pitäisi tehostaa, mikä mahdollistaisi osallistumisen ja lisäisi valinnanmahdollisuuksia. Ulkona tapahtuva ruonjakelu ei ole ihmisarvon mukaista toimintaa. Syrjäytyneimpiin saataisi paremmin kontakti sisätilassa, missä olisi mahdollisuus osallistua yhteisölliseen toimintaan. Asiasanat: huono-osaisuus, osallisuus, yhteisöllisyys, ruoka-apu, Yhteinen pöytä, narratiivinen tutkimus.Väisänen, Sanna. ”That’s where they all stand, why not me”. Stories of people interacting when receiving food aid and their thoughts about future. 55 p. 4 appendices. Language: Finnish. Helsinki. Diaconia University of Applied Sciences. Master of Social Services (UAS master's degree) Promotion of the health and wellbeing of people in danger of marginalisation. The aim of the study was to research people’s social connections when receiving food aid and what their meaning for them is. The study also collects data on people’s thoughts of their future. The research data can be used for developing new forms to reinforce the sense of participation and coping in everyday life. The theoretical frame consists of deprivation and exclusion. The main concepts are social participation and peer community. Social participation can be seen as an emotional state and being able to participate and act. Peer groups support each other and help to sooth the loneliness and cope in everyday life. The research method was qualitative. The data was collected by narrative interviews and by observation. There were 6 interviewed, one of which was an employee. The analysis was conducted by narrative analysis and analyzing the narratives. The main results showed that it is important to have peer contacts for people receiving food aid. Contacts ease the loneliness and bring out the feeling of being equal. Change of information was considered important among food aid receivers. Voluntary work is a possibility to have a meaning in one’s life. Sub-stance abusers are not welcomed in the peer group. Social participation is a possibility in peer groups of those who receive food aid, but on the level of society in general social participation is not happening. People should have more information about their possibilities. Food aid should take place indoors, so that the most deprived persons could be reached. Delivering free food outside does not value human dignity enough. Key words: deprivation, social participation, community, food aid, Yhteinen pöyt